Kaikki sivuston kirjat ovat käytettävissä ja uudelleenjulkaistavissa Creative Commons Attribution No Derivatives Non Commercial (CC BY-ND-NC) lisenssin mukaisesti.
TAMMION HISTORIA 1620–1875. 2017. 187 s.
Teoksen perustana ovat kaikki relevantit Kansallisarkistosta ja sen digitaalisesta arkistosta löytyneet alkuperäiset asiakirjat ja lähteet, digitaalinen sanomalehtiarkisto mukaan lukien sekä historialliset teokset. Käsikirjoituksen ovat lukeneet ja tarkistaneet professori Yrjö Kaukiainen ja FT Paula Kouki.
Teos on ainutlaatuinen ja sen valmistaminen on vaatinut poikkeuksellisen uutteraa ja tarkkaa tutkimustyötä.
TAMMION KALASTAJAINPIRTIN HISTORIAA 1919–2019. 2020. 146 s.
Suomen itsenäistyttyä rahtasivat tammiolaiset aluksillaan Somerista suuren sotilassaunaksi pystytetyn rakennuksen saarelleen yhteiseksi kokoontumis- ja juhlapaikaksi. Talolle annettiin nimeksi Kalastajainpirtti. Sen koronan takia peruuntunutta satavuotisjuhlaa varten kirjoitettuun historiaan on sisällytetty autenttisesti pöytäkirjanotteina talo-osuuskunnan kokousten koko pöytäkirja-aineisto sekä esimerkkejä talossa järjestetyistä tapahtumista.
TAMMION NUORISOSEURAN HISTORIA 1900–1920. 2020. 223 s.
Tämän Tammion nuorisoseuran historian lähdeaineistoina ovat seuran alkuperäinen pöytäkirja vuosilta 1900–1920 sekä kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiarkistosta poimittu relevantti leikekokoelma. Lähteet kertovat, kuinka merkittävää osaa tammiolaisten vapaa-ajan elämässä seura näytteli.
TAMMION NUORISOSEURAN HISTORIA 1920–1945. 2020. 209 s.
Tammion nuorisoseuran toiminta huipentui sen jälkeen 1920-luvun alkupuolella, kun Kalastajainpirtti oli pystytetty. Tämän Tammion nuorisoseuran historian lähdeaineistona ovat seuran alkuperäinen pöytäkirja vuosilta 1920–1945 sekä kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiarkistosta poimittu leikekokoelma. Nuorisoseuran toiminta hiipui 1930-luvulla, jolloin sen synnyttämä kulttuuriperintö siirtyi osaltaan Tammion Merisuojeluskunnan toteutettavaksi.
TAMMION KILPAPURJEHDUSHISTORIA 1875–1890. 2025. 193 s
Kiinnostus kilpapurjehdusta kohtaan virisi 1880-luvulla, jolloin myös paikallinen lehdistö syntyi. Tammion kilpapurjehdushistorian osassa 1875–1890 kerrotaan, kuinka tammiolaisten veneenrakennus- ja purjehdustaito kehittyivät huippuunsa ja kuinka Tammiosta ja sen purjehtijoista tuli koko Etelä-Suomen lehdistössä useimmin mainitut kylän nimi ja maamme huippu-urheilijoiden nimet. Tämä kausi päättyi 1890 surulliseen purjehdusonnettomuuteen, jossa seudun ehkä Suomen paras saaristoveneiden purjehtija tammiolainen Johan Suomalainen ja hänen kolme poikaansa hukkuivat kilpailussa, kun heidän veneensä Onni kääntyi, meni kumoon ja upposi.
TAMMION KILPAPURJEHDUSHISTORIA 1890–1919. 2025. 185 s,.
Tammion kilpapurjehdushistorian osassa 1890–1919 kerrotaan, kuinka järkyttävästä onnettomuudesta huolimatta Tammiosta nousi vielä vuoteen 1899 saakka kaksi voittoisaa purjehtijaa. Sen jälkeen purjehdusinnostus Tammiossa laantui samalla kuin lehdistön kiinnostus kilpapurjehdusta kohtaan myös hiipui. Toisen maailmansodan kynnyksellä Tammion erityisasema lehdistössä suli kuin keväinen jää.
Teokseen sisältyvät myös taulukko Tammiolaiset kilpapurjehtijat 1875–1912, jossa mainitaan jokainen kilpailupaikka ja -aika, veneen sijoitus ja purjehtija, veneen nimi ja purjehdusaika, ja luvut Palkinnot ja osallistuminen, jossa kerrotaan jokaisen purjehtijan menestystarina talokohtaisesti, Tiive ja Lyhennelmä suomeksi Tammion kilpapurjehdushistoriasta 1875–1919.